1. Kun kaksi asiaa, joista toinen on hevoselle merkityksellinen, yhdistyy hevosen päässä, syntyy assosiaatio eli mielleyhtymä.
2. Hevosen kouluttaminen on sitä, että tarkoituksellisesti luomme hevosen päähän näitä mielleyhtymiä. Se tapahtuu ehdollistamalla. Aina kun hevonen on oppinut jotakin kouluttamisen seurauksena, on syntynyt ehdollistuma. Ehdollistumia syntyy kaiken aikaa myös ilman tarkoituksellista kouluttamista. Siksi puhutaan yhdistelevästä oppimisesta, eli assosiatiivisesta eli ehdollistumisoppimisesta.
3. Hevosen päähän syntynyt ehdollistuma voi olla
a) klassinen ehdollistuma (classical conditioning, ks. Pavlov) joka ei ole tahdonalainen. Esimerkiksi kun tunnetila (esim. rento tai jännittynyt) yhdistyy tiettyyn käytökseen (esim. piaffi).
b) operantti ehdollistuma (operant conditioning, ks. Skinner, Thorndike) joka on tahdonalainen. Hevonen oivaltaa itse, että tekemällä jonkin käytöksen se pääsee haluamaansa tavoitteeseen. Esim. nostelemalla jalkojaan tietyllä tavalla se oivaltaa saavansa olla rauhassa ja/tai saavansa sokerin.
Klassinen ja operantti ehdollistuma eivät ole vaihtoehtoisia, vaan klassinen ehdollistuma syntyy operantin ehdollistuman yhteydessä aina (esim. tunnetila ehdollistuu mukaan opittuun käytökseen).
4. Operantti ehdollistuma syntyy siis, kun hevosen käytöstä seuraa välittömästi jokin hevoselle merkityksellinen seuraus (oikea ajoitus tärkeää!). Seuraukset käytökselle voivat olla seuraavia:
Käytöstä lisäävät seuraukset eli VAHVISTEET
a) POSITIIVINEN VAHVISTE (positive reinforcement eli R+: annettava palaute on jotain, mitä hevonen haluaa tavoitella) Esim: Hevosen tekemä käytös (jalkojen nostelu) -> seuraus (nami) -> jalkojen nostelu lisääntyy jatkossa
b) NEGATIIVINEN VAHVISTE (negative reinforcement eli R-: annettava palaute on jotain, mitä hevonen haluaa välttää) Esim: Hevosen tekemä käytös (jalkojen nostelu) -> seuraus (raipalla koskettelu loppuu) -> jalkojen nostelu lisääntyy jatkossa
Käytöstä vähentävät seuraukset eli RANKAISUT
a) POSITIIVINEN RANKAISU (positive punishment eli P+: annettava palaute on jotain, mitä hevonen haluaa välttää) Esim: Hevosen tekemä käytös (puree karsinan ovea) -> seuraus (maistaa oveen levitetyn puremisenestoaineen) -> puremiskäyttäytyminen vähenee jatkossa
b) NEGATIIVINEN RANKAISU (negative punishment eli P- eli palkkion poisto: palautteena poistetaan jotain, mitä hevonen haluaisi tavoitella) Esim. Hevosen tekemä käytös (kolistelee ruokakärryn lähestyessä) -> seuraus (ruokakärry meneekin pois) -> kolistelu vähenee jatkossa
5. Kun käytös ja seuraus toistuvat riittävän lähekkäin riittävän monta kertaa, hevonen oppii niiden yhteyden. Koulutettava käytös tulee pilkkoa pieniin osiin (kriteeri). Kouluttajan tulee siis etukäteen päättää, millaisen käytöksen hän haluaa kouluttaa, ja mitkä kriteerit eli väliaskelmat sinne pääsemiseksi ovat. Kriteeristä seuraavaan edetään riittävän hitaasti.
6. Koulutuksessa kannattaa välttää rankaisujen käyttöä useasta eri syystä, ja rakentaa koulutus vahvisteille. Rankaiseminen ei kerro hevoselle, mitä sen tulisi tehdä. Vahvisteiden ja erityisesti ns. ehdollisen vahvisteen (esim. naksutin tai muu merkkiääni tai merkkisana) avulla taas voi kertoa hevoselle selkeästi, mitä sen kannattaa tehdä, jolloin koulutuksesta tulee tehokasta.
7. Rankaisujen käyttö passivoi hevosta, kun taas vahvisteiden käyttö aktivoi hevosta. Aktiivista eläintä on helpompi kouluttaa, passiivista eläintä on vaikeaa kouluttaa. Äärimmillään rankaisujen käyttö voi johtaa ns. opittuun avuttomuuteen (learned helplessness), joka on stressitila ja vaarantaa eläimen terveyden. Kannattaa huomata, että rankaisujen käyttö voi aiheuttaa hevosessa pakoreaktioita eli vaarantaa hevosen ja ihmisen turvallisuuden.
8. Hevonen määrittelee mikä on vahviste ja mikä on rankaisu, ei ihminen. Ne voivat vaihdella samallakin hevosyksilöllä eri tilanteissa. Porkkanat eivät kiinnosta oria jos vieressä on kiimainen tamma. Voit tietää mikä milloinkin toimii vahvisteena vain tarkkailemalla käytöstä: lisääntyykö käytös?
9. Klassisen ehdollistumisen (ks. kohta 3) takia rankaisujen aiheuttama tunnetila ehdollistuu osaksi opittua käytöstä ja voi yleistyä koskemaan kaikkea ihmisen kanssa tapahtuvaa koulutusta. Millaisia tunnetiloja haluat ehdollistaa osaksi kouluttamiasi käytöksiä? Millaisen hevosen tunnetilan haluat ehdollistuvan työskentelyyn kanssasi?
10. Jos koulutus ei etene, yleensä vika on vahvisteen laadussa, ajoituksessa tai kriteeri on liian korkealla ( = hevonen ei ymmärrä mistä käytöksestä palkinto tulee). Hanki lisää tietoa.
Sanni Bachmann, 5.3.2015